FIN
Näytä Poimuri

Poimurin avulla voit pyytää lisätietoa lajista sähköpostiisi.

Lajimaatti
Eikö tämä olekaan sinun lajisi? Klikkaapa yllä olevaa banneria, niin Lajimaatti auttaa etsimisessä.


Linkkejä

Tapanilan Erän kendojaosto
Suomen Kendoliitto

Kendon harrastamisesta voit kysyä lisää Tapanilan Erän kendojaostosta.


Kendo

Kendo on japanilaiseen miekkailuun pohjautuva kamppailulaji. Japaninkielinen "ken" tarkoittaa miekkaa ja "d?" tietä. Sananmukaisesti kendo on siis "miekan tie", mutta käytännössä tarkoitetaan japanilaista miekkailua.

Tavoitteena on kehittää harjoittelijan mieltä, kehoa ja niiden yhteistoimintaa. Kendon harrastajan tavoitteena on energian, tekniikan ja kehon harmonia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyöty isku osuu hyvin, jalat ja keho ovat hyvässä, tasapainoisessa asennossa ja hyökkääjän huuto vahvistaa voimakkaan asenteen ja hyökkäyksen.

Nykyään kendossa on neljä lyöntikohtaa: lyönti päähän, lyönti ranteeseen, isku kylkeen ja pisto kurkkuun. Lyöntikohdat on nimetty niitä suojaavien suojusten mukaan.


Harrastajaprofiili/ Jari Puranen

1. Nimi, ikä, laji
Jari Puranen, 51, kendo

2. Kuinka kauan olet harrastanut lajiasi?
Aloitin kendon ensimmäistä kertaa 1980-luvulla, mutta silloin en muiden harrastusten takia jäänyt jatkamaan lajia, eikä silloinen lajikokeilu johtanut minkään vyöarvon suoritukseen. Palasin lajiin uudestaan vuonna 2007 tosissani ja jäädäkseni.

3. Kuinka usein käyt treeneissä?
Treenaan puhtaasti kendoa 1 – 4 kertaa viikossa säännöllisen epäsäännöllisesti, koska teen 3-vuorotyötä ja treeniajat ovat kiinteitä. Kendossa järjestetään leirejä monta kertaa vuodessa ja niihin olen pyrkinyt yleensä osallistumaan, jonkun leirin olen vuosittain pyrkinyt myös ulkomailla treenaamaan.

4. Onko sinulla muita liikuntaharrastuksia?
On, minulla on kaksi muutakin budolajia, iaido ja jodo, jotka vievät suunnilleen yhtä paljon aikaa kuin kendo. Lomitellen ja vuorotellen harjoituksia. Kaikilla lajeilla on yhteinen päämäärä, tulla hyväksi miekkamieheksi ja harjoittelut tukevat voimakkaasti toisiaan. Esim. kamae miekalla (otteluasennot) on täysin sama kaikissa kolmessa lajissa ja myös ”lyönti” suurelta osin (oikeammin lyönti on leikkaus, ”kiri”). Kendossa lyönnin jatko on erilainen kuin iaidossa ja jodossa, kendon leikkaus jatkuu eteenpäin oshigiri ja iaido/jodo leikkaus on itseä päin hikigiri. Kuitenkin lyönnin alku ja kaari on identtinen osumishetkeen saakka.
Harrastan myös jousiammuntaa, vaikka nykyään vain omaksi iloksi, sekä erilaisia ammunnan lajeja mm. haulikko-, kivääri-/ tarkka-ammuntaa.

5. Mikä on paras saavutuksesi lajissasi/ urheilussa yleensä?
Kendossa olen kilpaillut jonkun kerran, mutta en ole henkilökohtaisesti menestynyt (kyu-cup kilpailuissa saimme hopeaa Tapanilan Erän joukkueella kerran). Vyöarvoltani olen kendossa, iaidossa ja jodossa 2. Dan.
Iaidossa sain kerran pronssia SM-kisoissa. Jousiammunnassa voitin useamman Suomenmestaruuden ja yhden kerran PM-pronssia. Tarkka-ammunnan Suomenmestaruuskilpailuissa hopea ja PM-pronssia kiväärisilhuettiammunnassa.

6. Onko sinulla (kisa)tavoitteita tms., joita varten treenaat?
Kendossa kilpailen nykyään toisinaan, mutta tavoitteina vain itseäni vastaan ja siksi, että kilpailu on hyvä harjoitus oman mielen ja kendossa kehittymisen vuoksi. En ole asettanut itselleni ulkoisia tavoitteita, enkä koe sellaista mielekkääksikään. Treenaan, että tulisin mahdollisimman hyväksi ja itseni ottelussa hallitsevaksi ihmiseksi. Tavoitteeni on löytää ymmärrys kuinka voi otella täydellisen rennosti ja koko ottelun halliten, siten ettei mikään voi yllättää tai sekoittaa mieltä ja tilanteen näkemistä.

7. Mikä lajisi treeneissä on parasta?
Parasta on loputtomuus, se ettei koskaan voi olla valmis ja havainnot huomata edistyneensä ja silti aina vaan huomaavansa enemmän opittavaa. Kendo, niin kuin budo yleensä on elämän mittainen oppimiskokemus, josta ei valmistu, vaan matka jatkuu aina.
Jos kysytään mikä treeneissä on parasta arjessa Tapanilassa, niin osaava opettaja ja hyvä henki!

8. Millaiselle henkilölle harrastamasi laji sopii?
Kendo sopii käytännössä lähes kaikille ja kaiken ikäisille, jokainen tekee omalla tasollaan ja itsensä voittamiseksi ja oppimisen vuoksi. Edes heikko fyysinen kunto alussa ei ole haitta, kunto kyllä kehittyy kun vaan treeneissä käy. Mitä parempi fyysinen lähtötaso on, sen nopeammin voi oppia, mutta kendo ei ole pelkkää fysiikkaa, vaan hyvinkin paljon tarkkuutta ja sisäistä oman kehonsa hallintaa vaativaa tekemistä, jonka ymmärtäminen vie aina aikaa. Hyvä fyysinen kunto ei siten takaa kendossa oppimisen tasoa, vaan oman vartalonsa liikkumisen ymmärtäminen. Kendossa tulee hiki, mutta kendo ei ole hikijumppaa, vaan aivoilla tehtävää oivaltamista edellyttävää liikuntaa. Myöskään sukupuoli ei vaikuta kendon harrastamiseen, laji soveltuu niin naisille ja lapsillekin, siinä kuin raavaalle miehelle.

9. Mitä lajisi vaatii harrastajalta?
Laji vaatii sitä, että harjoittelee ja keskittyy riittävästi perusasioiden ymmärtämiseen. Jokainen oppii, kun vaan harjoittelee riittävästi. Oikotietä oppimiseen ei ole, eikä kellään ole ”lahjoja”, joilla perusasioiden harjoittelun voisi ohittaa. Jos omaa erinomaisen koordinaatiokyvyn ja hallitsee vartalonsa tasapainon, painopisteen ja on fyysisesti erinomaisessa kunnossa, saa toki etua sellaiseen henkilöön nähden, jolla nuo asiat ei ole kunnossa, mutta yhtälailla perusteet on opeteltava, jotta voisi siirtyä vaativampiin harjoitteisiin tai menestyä ottelussa.

Kendossa voi sattua vahinkoja ja joskus vastustaja lyö vahingossa suojan ulkopuolelle, jolloin tulee mustelma tai ruhje, vaikka loukkaantumisia joskus tapahtuu, eivät ne ole yleisiä. Jos tekee työkseen vaativaa kirurgiaa tms. vastaavaa tarkkaa hienomekaniikkaa vaativaa työtä, niin kendo ei ehkä ole hyvä valinta. Kirurgille voi suositella iaidoa, jossa harjoitellaan ilman vastustajaa.