Valtakunnallisella tasolla lasten harrastamisen hinta on noussut jopa kolminkertaiseksi
Viime vuosina on käyty runsaasti yhteiskunnallisen tason keskustelua lasten harrastamisen hinnan noususta. Maaliskuussa keskustelua herätteli Urheilulehden teettämä laaja kyselytutkimus harrastusten kustannuksista. Selvityksestä kävi ilmi, että lasten urheiluharrastamisen hinta on jopa kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. Kyselyssä kävi ilmi myös se, että harrastamisen kallistuminen on yksi suurimmista syistä siihen, etteivät kaikki lapset ja nuoret osallistu urheiluseuratoimintaan koskaan – ja huomattava syy siihen, että monella harrastaminen loppuu nopeasti.
Hiljattain asia nousi esiin myös Tapanilan Erän 90-vuotisjuhlissa, kun Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja ja kasvatustieteiden maisteri Markku Kanerva kertoi myös itse olevansa huolissaan lasten liikkumattomuudesta: ”Tämä on yhteiskunnallinen ongelma, johon pitää löytää pikaisesti ratkaisuja. Olen pohtinut asiaa ja mahdollisia ratkaisuja voisivat erimerkiksi olla se, että tarjoamme lapsille mahdollisimman paljon matalankynnyksen liikuntamahdollisuuksia laadukkaissa olosuhteissa, niin että kustannukset pysyvät matalina. Lisäksi harrastustoiminnan on oltava lasten näkökulmasta kiinnostavaa ja sellaista, joissa lapsi kokee onnistumisen tunteita. Myös sellainen asia kuin yhteisten kokemusten tarinoiminen voisi mahdollisesti lisätä lasten kiinnostusta harrastuksia kohtaan”, uskoo Kanerva.
Vaakakupissa kohonneet kustannukset ja lasten liikkumattomuudesta seuraavat terveyshaitat
Tapanilan Urheilukeskuksessa harrastetaan kymmeniä lajeja usean eri seuran toimesta ja harrastusmahdollisuuksia tarjotaan kattavalla skaalalla aina matalankynnyksen ryhmistä kilpaurheiluun saakka. Kustannukset ovat nousseet myös Urheilukeskuksella inflaation- ja energiakriisin myötä ja se on näkynyt välillisesti myös talossa toimivien urheiluseurojen harrastuskustannuksissa. Vaikka harrastamisen kustannukset ovat vuosien saatossa kohonneet, Tapanilan Urheilukeskuksen myyntipäällikkö Pia Salmijärvi kertoo, että talosta löytyy useita eri harrastusmahdollisuuksia, joissa vanhemmille koituvat kustannukset pidetään kohtuullisina. Teini-ikäisille on myös ilmaisia vaihtoehtoja, joissa houkutellaan etsimään rohkeasti sitä itselleen mieleistä lajia.
”Liikunta-aktiivisuus aikuisena on tutkitusti suorassa yhteydessä liikunnan määrään lapsena. Vaikka liikunta-aktiivisuus vähenee selvästi iän myötä, se pysyy kuitenkin suurempana niillä, jotka ovat lapsuudessaan olleet aktiivisempia. Liikunnallinen elämäntapa opitaan siis lapsena ja vaikka aikuisena liikkumisen määrässä tulisi taukoja, niin silloin liikkumiseen on aina helpompi palata”, Salmijärvi sanoo.
Hän nostaa esiin tuoreen, elokuussa julkaistun, Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen, jossa osoitettiin, että nuorten liikkumattomuus ja jopa tuntien pituisiksi venyvä ruutuaika johtaa sydämen massan kasvuun, joka moninkertaistaa sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä aikuisena. (Lisätietoja tästä ja muista mainituista tutkimuksista artikkelin lopussa.)
”Liikkuva lapsuus ennustaa monin tavoin terveempää ja parempaa aikuisuutta, mutta taloudelliset haasteet voivat asettaa rajoituksia harrastusmahdollisuuksille. Ikävä kyllä vanhempien tulotaso näkyy tutkitusti erityisesti ohjatun liikunnan määrässä ja 6-8-vuotiaista lapsista vain puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämä asettaa lapset hyvin eriarvoiseen asemaan ja tämän eteen teemme jatkuvasti töitä yhdessä meillä toimivien seurojen kanssa, että tarjolla on laadukkaita ja monipuolisia harrastusvaihtoehtoja yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla”, Salmijärvi kertoo.
Kilpaurheilu väistämättä nostaa harrastuksen hintaa
Vaikka Tapanilan Urheilukeskuksesta löytyy edullisen hintakategorian harrastusvaihtoehtoja, on selvää, että lapsen viikkoharrastuksen edetessä tavoitteelliseen junioreiden kilpaurheiluun, kustannukset ovat väistämättä korkeampia, esimerkiksi 150-290€/kk.
Keskeisin syy on, että harjoittelukertoja on viikossa moninkertainen määrä verrattuna matalankynnyksen harrastustoimintaan. Mukaan tulee fysiikkavalmennusta, mentaalivalmennusta ja kehonhuoltoa. Kilpailu- ja ottelumatkoista tulevat kulut ovat myös suurempia, kun reissuja tehdään lähialuetta kauemmaksi. Valmennus on mennyt myös ammattimaisempaan suuntaan.
Välillä julkisessa keskustelussa esitetyt harrastusten kustannukset ovat myös provokatiivisesti kiteytettyjä ja niistä voi olla hankala päästä selvyyteen mitä kuluihin on niputettu. Esimerkiksi ”voimistelun hinta” saattaa käsittää niin telinevoimistelun, trampoliinivoimistelun kuin kilpa-aerobicinkin.
Salmijärvi muistuttaa, että kilpaurheilussa mukana oleminen tuo lapsen elämään liikunnan lisäksi muita arvoja:
”Elämyksiä, tunteita laidasta laitaan, tiimityötaitoja, kurinalaisuutta, elinikäisiä ystävyyksiä, joukkueeseen kuulumisen kokemuksia. Niitä hetkiä, kun koulumajoituksissa heräillään pitkin yötä ja jännitetään seuraavan päivän esitystä. Ja sitä, kun urheiluopistomajoituksissa samaan paikkaan osuukin toinen joukkue, jonka kanssa karkaillaan toisten huoneisiin pelaamaan korttia. Aineettomia asioita, joille on vaikea asettaa hintaa. Ne on ne asiat, jotka jäävät mieleen. Ne on ne syyt miksi mekin tätä työtä tehdään”, Salmijärvi sanoo.
Teini-iän drop outiin sosiaaliset syyt yhtä merkittävät kuin taloudelliset
Viikonloppuna Helsingin Sanomat uutisoi teini-iän ”drop outista” eli ilmiöstä, jossa lapsuuden harrastus katkeaa teinivuosien tyrskyissä. EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksasen mukaan murrosiässä nuori saattaa kokea, ettei ole enää riittävän hyvä pärjätäkseen joukkueen toiminnassa, jolloin seuran on tärkeää tarjota mahdollisuus vaihtaa myös rennompaan harrasteryhmään. Harrasteryhmässä jokainen pääsee pelaamaan omalla tasollaan ilman paineita tulla huippu-urheilijaksi. Drop out -ilmiötä pyritään useissa urheiluseuroissa korjaamaan monipuolisella ryhmätarjonnalla ja tämä on EräViikingeillä verrattaen poikkeuksellisen hyvällä tasolla.
Siirtyminen kilparyhmästä harrasteryhmään ei ole ongelmaton, koska Oksasen mukaan moni kuitenkin tyrmää siirtymisen kilparyhmästä harrasteryhmään, sillä on kokenut olevansa tärkeä osa vanhaa joukkuetta. Harrasteryhmiä myös leimaa ilmiö, jossa harjoituksia jätetään väliin kevyemmistäkin syistä, joten joukkueeseen tarvitaan normaalia isompi määrä pelaajia, että jokaisessa harjoituksissa olisi edes kohtuullinen pelaajamäärä paikalla.
Drop out tunnistetaan myös joukkuevoimistelussa. Tapanilan Erän voimistelujaoston toiminnanjohtaja Salla Virranniemi kertoo, että drop outiin ei useinkaan ole vain yhtä syytä, vaan syyt ovat yksilöllisiä: halu treenata vähemmän, halu keskittyä vaikka soittoharrastukseen enemmän, siirtyminen toiseen harrastukseen kuten tanssiin, keskittyminen ylioppilaskirjoituksiin. Silloin voidaan keskustella siirrosta toiseen joukkueeseen, joka treenaakin neljän harjoituskerran sijaan vaikka kaksi kertaa viikossa. Joskus tavoitteellinen harrastaminen loppuu siihen, kun urheilija siirtyykin valmentamaan. Syitä on yhtä paljon kuin yksilöitäkin.
Tapanilan Erän toiminnanjohtaja Kirsi Johansson nostaa edellä mainittujen seikkojen lisäksi esiin sen, että nuoren kaverit ovat lopettaneet harrastuksen jolloin iso osa harrastamisen merkityksestä tippuu pois. ”Yhtä kaikki kaverit merkitsevät paljon, enemmän kuin mikään muu! Urheilun ja liikunnan tulee olla kivaa. Kaverien merkityksen lisäksi olen huomannut, että lopettamisen taustalla voi olla nuoren halu kohdistaa fokuksensa täysimittaisesti esimerkiksi tavoitteelliseen opiskeluun”, kertoo Johansson.
Kipinärahasto tukemassa harrastusmahdollisuuksia
Yksi työkalu, jolla Urheilukeskuksen toimesta pyritään parantamaan lasten mahdollisuuksia harrastaa, on Tapanilan Urheilutalosäätiön Kipinärahasto. Kipinärahastosta myönnetään avustusta vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaan, jotka toteutuvat Tapanilan Urheilukeskuksen, Helsingin Mailapelikeskuksen ja Tapulin Liikuntakeskuksen tiloissa.
”Yhdenkään lapsen tai nuoren harrastaminen ei saa jäädä alkamatta eikä myöskään katketa taloudellisten syiden takia. Turvaamme lasten yhdenvertaista harrastamista Kipinärahaston tuella ja tällä turvataan myös nuoren kilpaurheilupolun jatkumista”, kertoo Salmijärvi.
Kipinä-avustusta voidaan myöntää niin yksilöliikuntaan kuin ryhmien liikuntaan liikuntatiloja tarjoamalla, omalla kurssitarjonnallamme tai seurojen järjestämien kausimaksujen kautta. Avustusta voidaan myöntää myös opetuskustannuksiin, esimerkiksi lahjakkaan nuoren valmentajamaksuihin.
”Yksityishenkilöiden hakemusten käsittelyssä olennaiseksi asiaksi on nostettu perheen talouden lisäksi juniorin motivaatio harrastusta kohtaan. Seurojen hakemusten käsittelyssä korostamme taas seuran pyrkimystä yhdenvertaisuuteen eri lähtökohdista tulevien lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa”, painottaa Salmijärvi.
Kipinärahaston lisäksi seuroilla on myös omia tukirahastoja, joista harrastukseen voi hakea tukea.
Sitten kustannukset reilusti esiin:
Matalankynnyksen harrastetoiminnan kustannukset tiloissamme
Tässä esiteltävät lajihinnat koskevat harrastusryhmiä, joilla on pääsääntöisesti yksi harrastuskerta viikossa. Henkilökohtaiset harrastusvälineet eivät sisälly kausimaksuun, mutta usein riittää, että mukana on liikuntavaatteet sekä mahdolliset lajiin sopivat kengät.
Tapanilan Erä tarjoaa paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia monen ikäisille lapsille ja nuorille. Liikunnallisessa iltapäiväkerhossa lapset pääsevät harrastamaan monipuolisesti eri lajeja useana päivänä viikossa. Perustavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen kehittäminen liikunnallisten virikkeiden avulla. Kuukausittainen hoitomaksu on 100 € / 120 €.
Erällä on lapsille ja nuorille suunnattua ryhmäliikuntaa ja Erän temppis- ja tanssitunneilla syyskausi kustantaa 97 € / 105 €. Lisäksi Erä järjestää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa nuorisotalotoimintaa, jossa nuoret itse suunnittelevat, kehittävät ja toteuttavat nuorisotalon sekä alueen toimintaa ohjaajien tuen avulla. Syksyn aikana lapset ja nuoret pääsevät nuorisotalotoiminnassa maksuttomasti esimerkiksi keilaamaan, jousiampumaan, seinäkiipeilemään ja liikkumaan monitoimihallissa.
Tapanilan erän jaostoista jujutsulla ja miekkailulla on syksyllä kursseja käynnissä lapsille sekä nuorille. Jujutsun syksyn kursseille lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan hintaan 95 € ja miekkailun alkeiskurssille hintaan 200 €.
Nyrkkeilyllä puolestaan on tarjolla esimerkiksi 7-10-vuotiaille suunnattu Veijariboxing-ryhmä (100 €/syyskausi) ja 11-vuotiaille suunnattu nyrkkeilykoulu (150 € syyskausi), joissa lajiin pääsee tutustumaan leikinomaisesti.
Tapanilan Erän Voimistelujaoston harrasteryhmissä voimistelua pääsee harrastamaan kerran tai useammin viikossa. Tarjolla on huippusuosittuja voimistelukouluja, satuvoimistelua, temppuvoimistelua, ninjagymiä sekä joukkuevoimistelun harrasteryhmiä. Näistä esimerkiksi satuvoimistelun syyskaudelle pääsee mukaan hintaan 135 € ja ninjagymiin hintaan 145 €. Ryhmiin ei vaadita aiempaa voimistelukokemusta. Harrasteryhmävalikoimaan ja hintoihin pääset tutustumaan kattavasti täällä.
Erä Climbingilla on sekä minijunnu- että alkeisryhmiä, joissa kiipeilyharrastuksen voi aloittaa matalalla kynnyksellä. Minijunnuryhmä on tarkoitettu 6–9-vuotiaille kiipeilystä innostuneille lapsille. Ryhmässä kukin voi harjoitella kiipeilyä oman osaamistasonsa mukaisesti itsevarmistavilla kiipeillen tai boulderoiden. Ryhmäkerta sisältää aina sekä ohjattua toimintaa että itsenäistä kiipeilyä valvotusti. Alkeisryhmissä opetellaan ja kerrataan seinäkiipeilyn perusasioita. Ryhmä on suunnattu 9–13-vuotiaille. Alkeisryhmän viikoittainen kokoontumisaika kestää tunnin. Halutessaan voi ottaa useamman kuin yhden kiipeilykerran viikolle. Minijunnu- ja alkeisryhmien hinnat syyskaudeksi 190 € /195 € + seuran jäsenyys kalenterivuodeksi 20 €/ 65 €.
Kiipeilyryhmiä on myös Helsingin Kiipeilykeskuksella. Alkeisryhmän syyskausi on 260 € ja jatkoryhmä 300 €.
Eräviikingeillä on kattavan kilpatoiminnan lisäksi tarjolla myös lukuisia harrastejoukkueita salibandystä kiinnostuneille nuorille. Harrastejoukkueissa kuukausimaksu on kaikille pelaajille 45 €/kk. Kuukausimaksu sisältää ryhmissä salivuorot, valmennuksen, turnaukset (niiden sarjamaksut ja tuomarikulut), peliasun ja joukkueen harjoitusvälineet. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee seuran jäsenmaksu (140 €) sekä mahdolliset muut pelaajakohtaiset kulut (esim. vakuutus, jos ei ole omaa).
Eräviikingeillä on myös salibandykouluja 4-15-vuotiaille, joissa harjoitellaan salibandyn alkeita välillä yhdistettynä muuhunkin oheisliikuntaan. Tunnin rakenteeseen kuuluu, että noin puolet ajasta harjoitellaan ja tehdään joitakin leikkejä tai pelejä salibandyyn yhdistettynä ja toinen puolisko pelataan. Yli 12-vuotiailla pääpaino on salibandyn pelaamisessa. Syyskauden 45 min ryhmät 128-145 € ja 60 min ryhmät 140-165 €. Maksu sisältää syyskauden harjoitustunnit, ohjauksen, pallot, liivit ja muut harjoitusvälineet, vakuutuksen, seuran jäsenyyden sekä syksyllä järjestettävän salibandykoulujen välisen turnauksen.
Musiikkikoulu Demolla on valikoimassaan ryhmätunteja useisiin eri soittimiin ja laulamiseen. Syyskauden hinnat ryhmätunneissa vaihtelevat tunneista riippuen 285-485 € välillä. Jamkids järjestää muskaritunteja ja syyskaudelle pääsee mukaan hintaan 125-205 €. Jamkidsin iloisissa ja elämyksellisissä muskareissa tutustutaan monipuolisesti musiikin maailmaan, opitaan tärkeitä sosiaalisia taitoja ja pidetään hauskaa.
StepUp järjestää tanssitunteja laidasta laitaan 5-15 -vuotiaille tanssista kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Valikoimasta löytyy niin show:ta, dancemixia, commercialia ja paljon muuta. Lasten ja nuorten tunneille hinnat ovat 230-270 €/syyskausi ja saatavilla on myös sarjakortteja.
Tanssikoulu Ulpun KiddieJam tarjoaa alle kouluikäisille lapsille kurkistuksen eri tanssilajien maailmaan. Tunneilla tutustutaan esimerkiksi showtanssiin, streetlajeihin, paritanssiin, kansantanssiin sekä balettiin, unohtamatta kuitenkaan luovuutta, leikkiä ja hauskanpitoa! Hinnat 135 € / 165 €/syyskausi.
Jalkapalloseura Malmin Palloseura harjoittelee talvisin Lehto Areenalla ja heidän jalkapallon harrastamisen kustannukset vaihtelevat harjoitusten määrän ja esimerkiksi turnausten mukaan. Tyypillinen kuukausiveloitus vaihtelee vasta-aloittaneiden noin 40-50 € kuukaudessa tavoitteellisesti ja usein harjoittelevien joukkueiden 75-100 € kuukaudessa.
Linnanmäen sirkuskoulun syyskauden valikoima kannattaa tsekata, jos sirkuksen kiehtova maailma kera jongleerauksen, akrobatian tai taikuuden kiinnostaa lasta tai nuorta. Esimerkiksi ala-asteikäisille suunnattuun harrastesirkukseen pääsee mukaan hintaan 160 € lukukausi.
Jos lapsi tai nuori on kiinnostunut mailapeleistä suosittelemme tutustumaan Puistolan Urheilijoiden tarjoamiin tennis- ja sulkapalloryhmiin, jotka treenaavat Helsingin Mailapelikeskuksessa Puistolassa. Tenniksen syyskaudelle pääsee mukaan hintaan 240-304 € ja sulkapallon syyskaudelle hintaan 255-325 €.
PuMa Volley taas järjestää lentopallon harrastetoimintaa Lehto Areenalla Tapulin liikuntakeskuksessa ja syyskauden kausimaksut ovat 120-490 € riippuen ikäryhmästä.
Tapanilan Urheilukeskuksen keilahallilla on junnujen keilakerho Mosastrike, johon pääsee mukaan liittymismaksun (25 €) maksamalla ja tämän jälkeen yhden keilakerhotunnin hinta on 7 € tai koko kauden maksulla 100 €.
Urheilukeskus järjestää kuukausittain jousiammuntakursseja, joihin juniorit pääsevät mukaan hintaan 49 €.
Maksutonta harrastustoimintaa järjestetään 3.-6.-luokkalaisille Easy Sportin ja Linnanmäen sirkuksen toimesta, sekä 13-17-vuotiaille FunActionin ja Erän nyrkkeilyn ja Linnanmäen sirkuksen toimesta.
Järjestämme monilajiharrastuksen muodossa kerran viikossa maksutonta Suomen Mallin mukaista harrastustoimintaa 6.-9. luokkalaisille. Siinä testaillaan joka viikko eri lajeja urheilukeskuksen lajeista ja tarkoituksena on nimenomaan tarjota mahdollisuus kokeilla ja löytää se oma suosikkilaji.
—
Muistetaan kuitenkin, että liikunta on edelleen ilmaista!
Lasten liikkuminen koostuu välitunneista, metsäretkistä, koulumatkapyöräilystä, pihapeleistä… ja se on ilmaista.
Lue lisää:
Nuorten liikkumattomuus ja jopa tuntien pituisiksi venyvä ruutuaika johtaa sydämen massan kasvuun, jonka tiedetään lisäävän sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä aikuisena.
Sydämen vasemman kammion paino suhteutettuna pituuteen mitattiin sydämen ultraäänitutkimuksella 17 ja 24 vuoden iässä. Tutkijat analysoivat 11–24 vuoden iässä mitatun liikkumattomuuden yhteyttä 17 ja 24 vuoden iässä tehtyihin sydäntutkimuksiin. Huomioon otettiin mahdollisten sekoittavien tekijöiden kuten iän, sukupuolen, verenpaineen, kehon rasvapitoisuuden, tupakoinnin, fyysisen aktiivisuuden ja sosioekonomisen statuksen vaikutus.
11-vuotiaille paikallaanoloa kertyi keskimäärin 362 minuuttia päivässä. 15-vuotiailla paikallaanolon määrä kasvoi 474 minuuttiin päivässä, ja 24-vuotiailla paikallaanoloa kertyi 531 minuuttia päivässä. Päivittäisen paikallanolon määrä siis lisääntyi keskimäärin 169 minuuttia eli 2,8 tuntia lapsuudesta varhaisaikuisuuteen.
Jokainen lisäminuutti paikallaanoloa 11 ja 24 ikävuoden välissä oli yhteydessä 0,004 g/m2.7 kasvuun sydämen vasemman kammion massassa 17 ja 24 ikävuoden välissä. 169 lisäminuutista laskettuna päivittäinen kasvu oli 0.7 g/m2.7. Keskimääräisellä pituuskasvulla se vastaa 3 gramman lisäystä vasemman kammion massaan 17 ja 24 ikävuoden välissä. Aiempi aikuisväestössä tehty tutkimus on osoittanut, että 1 g/m2.7 lisäys vasemman kammion massaan seitsemän vuoden aikana oli yhteydessä kaksinkertaiseen sydäntautien, aivohalvauksen ja kuoleman riskiin.
Perheen tulot ja koulutus näkyvät lasten liikunnan määrässä
Vanhempien tulotaso ja koulutus näkyvät lasten liikunnan määrässä sekä ruutuajassa. Vanhempien pienemmät tulot ja matalampi koulutus ovat yhteydessä erityisesti vähäiseen ohjatun liikunnan määrään ja pojilla myös runsaampaan ruutuaikaan. 6–8-vuotiaista lapsista vain noin puolet liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes viidensadan kuopiolaisen 6–8-vuotiaan lapsen liikuntatottumuksia ja fyysistä passiivisuutta sekä niiden yhteyksiä perheen tuloihin ja vanhempien koulutukseen.
Matalimman koulutus- ja tulotason perheissä lapset osallistuivat ohjattuun liikuntaan tuntimääräisesti kaksi kertaa vähemmän muihin lapsiin verrattuna. Pojilla samansuuntainen yhteys havaittiin myös kokonaisliikunnan määrässä ja kasvaneessa ruutuajassa. Pojat, joiden vanhempien tulo- ja koulutustaso oli matalin, viettivät ruutujen ääressä viikossa lähes viisi tuntia enemmän kuin muut pojat.
https://www.tandfonline.com/eprint/9sayHE4j6ZNzbQ98HAVv/full
https://yle.fi/a/3-9543461
Tapanilan Urheilukeskuksen kolmessa Tapanilan kiinteistössä ja Helsingin Mailapelikeskuksessa on liikuntatiloja yhteensä noin puolentoista hehtaarin verran.
Yhteistyökumppanimme:
