Haastattelussa taijin Euroopan mestari ja erityistason psykoterapeutti Sami Mänty-Aho
Uusi vuosi on taas käynnistynyt ja monilla meistä on vuodenvaihteessa tapana asettaa itselleen uuden vuoden lupauksia, jotka liittyvät usein henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Näin ollen nyt olikin hyvä aika istahtaa alas alan asiantuntijan kanssa ja keskustella siitä kuinka omaa jaksamista ja hyvinvointia on mahdollista parantaa. Piinapenkkiimme päätyikin Tapanilan Terveyden Sami Mänty-Aho, joka järjestää työhyvinvointikoulutuksia meillä Tapanilan Urheilukeskuksessa. Sami on lisäksi taijiohjaajamme, jolta löytyy vyöltä lajin Euroopan mestaruus.
Mitkä tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen?
Usein on syytä hakea vastauksia ihan elämän perusasioista, kuten ravinnosta, levosta, sosiaalisista suhteista, liikunnasta ja myös siitä mitä työpaikalla tapahtuu. Keskiössä ovat edellä mainitut voimavarat, joita voidaan mitata myös erinäisten mallien mukaan. Voimavarojen lisäksi on myös huomioitava kuormittavat tekijät, jotka sitten heikentävät hyvinvointia. Mitä enemmän yksilöllä on niin sanotusti bensaa tankissa voimavarojen puolesta niin enemmän hän kestää kuormittavia tekijöitä, joita voivat olla erilaiset uupumusoireet, ankara suhtautuminen itseensä tai riitaisa työyhteisö.
Kuinka kohdata itseä kuormittava tai stressaava tilanne?
Erittäin klassinen vinkki eli hengittäminen on fysiologisestikin toimivaksi todettu ratkaisu, jolla aivojen autonomista hermostoa aktivoidaan. Nykypäivänä älykellot ovat erittäin hyvä työkalu tähän, sillä ne ohjeistavat kantajaansa hengittämään tilanteissa, jossa vaikkapa syke lähtee kovaan nousuun. Kognitiivisen terapian puolelta painotetaan taas pysähtymisen merkitystä stressitilanteissa. Yksinkertaisuudessaan kognitiivisessa etäännyttämisessä tarkoitus on pyrkiä tarkastelemaan omaa toimintaa ulkopuolelta havainnoivaan tapaan. Tietyille yksilöille taas tunteiden sanoittaminen voi olla avain akuutin stressireaktion purkuun. Monesti tunteet kuten, häpeä, pelko tai raivo voivat olla haastavia kohdattavia, mutta niiden kirjoittaminen vaikkapa paperille voi toimia.
Kuinka päästää irti työasioista vaihdettaessa vapaalle?
Tarpeeksi voimakkaan ärsykkeen avulla on mahdollista siirtää huomio pois työasioista. Ärsyke voi olla fyysinen, jolloin esimerkiksi salitreeni on erittäin hyvä keino palautumiseen. Nykypäivänä monet työt vaativat paljon ajattelua, jolloin aivokuorikerroksemme käy todella kuumana. Eli kuormitamme tiettyä aivolohkoa vähän samaan tapaan kuin treenaisimme tiettyä lihasryhmää päivästä toiseen kuntosalilla. Evoluutiomme ei ole yksinkertaisesti tottunut nykyiseen ajattelu- ja istumatyön tuomaan kuormitukseen. Siksi fyysisen rasituksen avulla on mahdollista aktivoida aivojen syvempiä kerroksia ja täten siirtää huomio pois aivokuorikerrokselta.
Onko olemassa muita keinoja kuin fyysinen rasitus?
Myös syventyminen esimerkiksi musiikin, taiteen tai viihteen maailmaan voi olla hyvä keino monille ihmisille. Usein käytän esimerkkinä sitä, että jokaisella meillä on tietyn kokoinen säiliö, joka riippuu voimavaroistamme. Asiakaspalvelutyössä säiliö voi täyttyä vaikkapa huonon asiakaspalautteen myötä, kun taas hoitotyössä toisesta ihmisestä huolehtiminen täyttää säiliötä. Näin ollen säiliö voi olla hyvinkin täynnä siinä vaiheessa, kun ihminen palaa töistä kotiin. Siksi jokaisella meillä tulisi olla käytössämme varaventtiili, jolla kyseistä säiliötä on mahdollista tyhjentää. Varaventtiilinä tarkoitan vaikkapa puhumista toiselle ihmiselle tai edellä mainittua liikuntaa tai taidetta. En voi myöskään olla painottamatta motivaation merkitystä silloin kun puhutaan työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Ihminen on motivoitunein silloin, kun hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan työssään asioihin, jolloin hän ei ole työmaailmassa vain muita varten.
Mitä on taiji?
Taiji, joka on kiinalainen kamppailutaito, johon liittyy meditatiivisuus ja lääketieteellisyys. Taijissa liikkeisiin piilotetaan lisäksi kiinalaista symboliikkaa, joten siitä löytyy myös taiteellisia ja runollisia piirteitä. ”Valkoinen kurki, joka levittää siipensä” on yksi esimerkki eräästä liikesarjasta, jossa nämä elementit tulevat esiin. Voisi melkein sanoa niin, että liikesarjoista avautuu lähes kokonainen tietosanakirja. Taijin harrastajat hakevatkin lajista eri asioita, kuten kokemuksellisuutta, liikuntaa, kamppailua tai rentoutusta.
Kuinka polkusi on rakentunut taijin Euroopan mestariksi?
Taustani on alun perin tenniksessä, mutta loukkaantumisten myötä ura tennisviheriöillä loppui 17-vuotiaana. Kipinä taijiin syttyikin sitten elokuvamaailman puolelta, jossa ninjaelokuvat olivat olleet itselleni kova juttu. Lopullisen sysäyksen ensimmäisiin taijitreeneihin antoi Jean-Claude Van Damme, joka eräässä klassikkoelokuvassaan teki mystisen oloisia liikesarjoja. Pikaisen selvittelytyön myötä kävi ilme, että kyse oli taijista. Samaan aikaan Pekingin urheiluakatemiasta Suomeen saapunut taijiopettaja ja Kung-Fu-elokuvien stunttimies Zhang Fang käynnisti taijiin liittyvää toimintaa Suomessa. Elokuvien sekä kiihtyvän taijitoiminnan lisäksi tutkija ja filosofi Timo Klemola julkaisi juuri niihin aikoihin taijikirjan, joten siitä se sitten lähti.
Fangin kanssa käytiin aluksi erilaisissa näytöksissä ja lopulta tie vei taijin MM-kisoihin Malesiaan, josta tuliaisina oli 13.sija. Vastassa oli lukuisia ammattilaisia, joten suoritus oli erittäin kova siihen nähden, että itse olin harjoitellut lajia vasta neljä vuotta. Tämän jälkeen otin osaa vielä yksiin Euroopanmestaruus- ja Maailmanmestaruuskilpailuihin. EM-kisoista tuli kultaa.
Asiantuntijana taijin Euroopan mestari ja erityistason psykoterapeutti Sami Mänty-Aho.
Pyydä tarjous Samin ohjaamasta taijitunnista tai hänen työhyvinvointikoulutuksistaan: myyntipalvelu@tapanilanurheilu.fi
Tapanilan Urheilukeskuksen kolmessa Tapanilan kiinteistössä ja Helsingin Mailapelikeskuksessa on liikuntatiloja yhteensä noin puolentoista hehtaarin verran.
Yhteistyökumppanimme:
