Osteopatiaa Tapanilan Urheilukeskuksella

Haastattelussa ortopedinen osteopaatti Joonas Mustonen

Tapanilan Terveyden palveluvalikoima Tapanilan Urheilukeskuksella laajeni loppuvuoden 2023 aikana, kun ortopedinen osteopaatti ja selkäspesialisti Joonas Mustonen avasi vastaanoton Tapanilan Terveyden tiloihin Erätaloon. Mustosen vastaanotto on avoinna lähtökohtaisesti perjantaisin ja lauantaisin.

Kuka olet?

Olen Joonas Mustonen, Ortopedinen Osteopaatti. Minulla on syvällinen osaaminen ihmiskehon anatomiasta, fysiologiasta ja neurologiasta, erityisesti tuki- ja liikuntaelinten (TULES) kliinisestä tutkimisesta sekä kuntoutuksesta. Olen asiantunteva, mutta varsin rento kaveri. Kuuntelen tarkasti asiakasta ja pyrin löytämään oikeat ratkaisut ja hoitometodit.

Miksi kiinnostuit osteopatiasta?

Toimistotyön aiheuttamat niska- ja hartiaseudun vaivat olivat itselle tavallaan herätys, joka sai minut alun perin kiinnostumaan aiheesta. Jatkuva istuminen kuormitti omaa kroppaa ja taistelin pitkään vaivojen aiheuttamassa noidankehässä. Olen aina ollut liikunnallisesti aktiviinen ja urheilullinen, joten alan vaihto toimistotyöstä oli aika luonnollinen siirtymä itselle.

Mitä ortopedisen osteopaatin vastaanotolla tapahtuu?

Ortopedinen osteopaatti aloittaa vastaanoton perusteellisella asiakashaastattelulla ja kliinisellä tutkimuksella, jonka perusteella hoitosuunnitelma laaditaan. Tämän jälkeen asiakkaalle annetaan usein manuaalista terapiaa, joka voi tarkoittaa esimerkiksi lihaskudoskäsittelyitä, kuten hierontaa tai liikehoitoa nivelille. Asiakkaalle voidaan antaa myös manipulaatiohoitoja eli nopeita ja hallittuja impulsseja nivelille, jolloin nivelestä kuuluu usein naksahdusääni. Loppuun katsomme yleensä myös jumppaliikkeitä, jotta asiakas pääsee myös omatoimisesti hoitamaan vaivaansa.

Kuinka pitkiä hoitojaksot yleensä ovat?

Keskimääräisesti asiakas käy luonani noin 3–5 kertaa, jonka jälkeen vaivaan on pystytty antamaan tarpeeksi manuaalista hoitoa. Jos ratkaisua ei tässä ajassa synny niin pystyn tarvittaessa ohjaamaan asiakkaan esimerkiksi lääkärin vastaanotolle.

Milloin kannattaa tulla osteopatiaan?

Tähän ei ole oikeaa vastausta, sillä vaivojakin on niin paljon erilaisia. Kuitenkin aina kun puhutaan kaikista nivel- lihas- ja jännevaivoista, osteopaatti pystyy tarjoamaan hoitoa, joka edesauttaa vaivan paranemista. Mitä nopeammin asiakas tulee vastaanotolle niin sitä todennäköisemmin pystytään tarjoamaan hoitoa, josta on nopeasti apua.

Lääkärille vai osteopaatille?

Suosittelen tulemaan matalalla kynnyksellä osteopaatille, eteenkin jos kyseessä on tuki- ja liikuntaelinvaiva: lihas-, nivel-tai jännekipua tai muuta sellaista , sillä lähtökohtaisesti meillä osteopaateilla ja fysioterapeuteilla on vankka osaaminen ja ymmärtäminen näistä vaivoista ja niiden kuntouttamisesta ja hoitamisesta. Kannattaa muistaa se, että ohjaamme asiakkaita lääkäreille, jos koemme tilanteen sellaiseksi, jossa tarvitaan esimerkiksi ortopedisen lääkärin konsultaatiota.

Mikä aiheuttaa eniten tuki- ja liikuntaelinvaivoja nykypäivänä?

Ihmiset tekevät jatkuvasti enemmän ja enemmän töitä istuma-asennossa, joka sitten passivoittaa meitä ja aiheuttaa erilaisia kiputiloja ympäri kehoa. Erityisesti lihasperäiset iskeemiset kiputilat ja muut kolottavat kiputilat ovatkin lisääntyneet merkittävästi. Koronan aikana oli myös paljon potilaita, joilla oli neurologisia oiretiloja kaulan seudulla ja se sitten näkyy esimerkiksi sormien tai yläraajojen puutumisena. Tällaisessa tilanteessa puhutaan Tos-oireyhtymästä, jossa lihakset ja pehmytkudokset ovat turhan tiukkana kaulan seudulla ja se sitten pusertaa hermonippuja.

Osteopaatin vinkit toimistotyöläiselle?

Tärkein asia on se, että pyrkii aina vaihtelemaan työskentelyasentoja. Asennon vaihtaminen ehkäisee iskeemisiä kiputiloja, jotka aiheutuvat siitä, että jokin lihas on pitkään venyneenä ja verenkierto lihakseen heikentyy ja se sitten saattaa oireilla esimerkiksi puutumisen tunteena. Toisena nostaisin esiin sen, että työpisteellä näyttöpääte on riittävän korkealla. Jos tuijotat päivän mittaan pitkään alaviistoon, niin kaulalihaksissa on jatkuva supistus päällä ja yläniska on jatkuvasti venyneessä tilassa. Kolmantena olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kyynärpäät lepäävät pöydän päällä hyvin tuettuna. Pyrkisin myös suosimaan seisoma-asentoa. Seistessämme emme istu meidän kehomme voimakkaimman lihaksen, eli pakaralihaksen päällä ja tämä sitten jo itsessään parantaa ergonomiaa. Seisoma-asennossa myös rintakehä ja niska asettuu paljon optimaalisempaan asentoon, jos vain muistaa nostaa myös ruudun rintakehän tasolle.